Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
2930311234
567891011
12131415161718
19202122232425
262728293012

RSS

 Medikalisaatio ja ylidiagnostiikka?
12.11.2018 15:22 | Ilkka

 

 

Kuinka paljon lääkkeitä syödään turhaan? Suurin osa vastaa kyllä ja paljon. Tehdäänkö terveydenhuollossa paljon turhia tutkimuksia? Onkin jo vaikeampi kysymys. Hyödynnetäänkö lääkkeettömiä hoitoja tarpeeksi (mikäli aiheellista)? EI! Osa varmasti uskoo toisin.

Väitän että julkisella puolella yleisempää on ali- kuin ylidiagnostiikka, mutta tässä on suuriakin paikkakunta- ja lääkäri kohtaisia eroja. Sitävastoin todistetusti haittoja/vakavampia sivuvaikutuksia aiheuttavia lääkkeitä syötetään selvittämättä edes tarkkaan mistä on kysymys. Vaikka selviä puutostilaan viitaavia oireita olisi, niin usein suppea "testi patteristo" katsotaan riittäväksi ja viitearvojen alarajassakin olevat arvot normaaleiksi. Kuitenkin lääkkeitä joita ei voi perustella minkään kokeen perusteella, syötetään pitkiäkin aikoja (jopa käypähoito suositusten vastaisesti) koska muitakaan työkaluja ei ole käytössä. Toki todella hyviä lääkäreitäkin on ja yksityispuolella pääsee helpommin kunnon tutkimuksiin. 

Jotkut asiat; kuten kilpirauhas-sairaudet ja raudan/B12/D-vitaminin puutos tilat ovat olleet viimeaikoina paljon julkisuudessa ja saaneet "muotisairauden" leiman. Esim. raudan puutos ei asiaan erikoistuneiden lääkärien mielestä näy välttämättä hemoglobiinissa, mutta ferritiiniä ei suostustuta testaamaan terveyskeskuksissa. Ainakin Synlabissa maksaa ferritiini 19,95€,  TSH + T4v 14,95€, pitääkö tälläisessä todella säästää??

On totta, että jotkut ilmiöt ja sairaudet ovat varmasti vaikeita diagnosoida ja yksiselitteistä testiä ei ole. Home ongelmia esiintyy paljon, muita yliherkkyyksiä harvemmin. Ainakin vaikeasti oireilevia pitäisi kuulla, kuunnella ja uskoa sekä hyödyntää kaikki olemassa oleva tutkimustieto ja hyödyntää tarpeenvaatiessa kokemusperäistä tietoa. Joskus rajanveto voi ymmärrettävästi olla vaikeaa.

Kuinka paljon "vaihtoehtopuolella" on medikalisaatiota? Jotain esimerkkejä: Henkilö A:lla ei ole mitään sairauden oireita, mutta esim. verkostomarkkinoija kertoo hänen tarvitsevan 300€/kk hintaisen ravintolisä määrän. Henkilö B saa avun selkäkipuun, mutta terapeutti kertoo hänen tarvitsevat 2000€ vuodessa maksavan ennalta ehkäisy ohjelman. Henkilö C:lle vakuutellaan säännöllisten "puhdistus hoitojen" välttämättömyydestä ilman mitään kokemusperäistäkään avun saantia. 

Jotkut tekevät jopa "veriristeilyjä" Tallinnaan mittauttaakseen kaiken mahdollisen (edullisemmin), kyse on mielestäni omasta harrastuksesta (tiedän monta parempaa:) ei niinkään medikalisaatiosta. Toisaalta mikäli kärsii jostain kroonisesta terveysongelmasta, asiaa pitäisi selvittää laajemmin testein jopa julkisella puolella.

Uskon että monia ravintolisiä ei kannata syödä turhaan,  mutta mistä sen tietää, jos asiaa ei ole tutkittu. Entä jos puutos/hormonaalisten epätaspainotilojen oireisiin syötetään masennus ja kipulääkkeitä??

...ja tietysti "määrittelemättömään selkäkipuun"...Usein edes mangneettikuvissa ei näy kivulle syytä, vain normaaleja kuluma muutoksia, nuorilla ei niitäkään. Usein kuitenkin syötetään melkoinen lääke määrä ennenkuin kuvataan mitään.

95% tules-vaivaisista saa apua manuaalisista hoidoista, 60-70% jopa huomattavaa. Jokainen voi kokemuksellaan todeta mikä tuottaa parhaan/riitävän hoitovasteen, itse en markkinoi pitkiä hoitosarjoja.


( Päivitetty: 13.11.2018 09:23 )

 - Ilkka | Kommentoi



 Mistä jäsenkorjauksessa on kysymys ?
15.02.2018 12:51 | Ilkka

Lyhyesti sanottuna jäsenkorjaus on pehmeää nikamien ja nivelien käsittelyä sekä hierontaa, joka keskityy enemmän sidekudoksiin ja hermoihin kuin lihaksiin. JK on nykyään laajimmin käytössä oleva osa kansanparannusta. Se on perinnettä ja nykyaikaa. JK ei ole ristiriidassa länsimaisen lääketieteen ja sen anatomiakäsityksen kanssa, mutta nivelten ja nikamien lukkiumien ja pienten virheasentojen merkitystä tuki-ja liikuntaelin vaivoissa ei lääketieteen valtavirrassa ymmärretä.

Jäsenkorjaus ei lähtökohtaisesti sisällä "mystisiä" asioita, kuten energiahoitoa, vaikka jotkut niitä saattavat siihen yhdistääkkin tai yrittää yhdistää. Myöskään kiropraktiset otteet; niksautukset eivät kuulu jäsenkorjaukseen, mutta jotkut voivat käyttää niitäkin. Monet pehmytkudostekniikat ovat samankaltaisia joita opetetaan koulutetuille hierojillekkin, joten jyrkkää kahtiajakoa ei voi tehdä. Hieman ihmetyttää, miksi monet helpot ja turvalliset mobilisaatio- tekniikat eivät ole löytäneet tietään virallistettuihin manipulaatiohoitoihin ja fysioterapiaan.

Nykyään erilaisia koulukuntia ovat kaustislainen-, kalevalainen-, perinteinen suomalainen jäsenkorjaus. Erot ovat pienehköjä, hieman erilaisen koulutus-kaavan sisältämiä. esim. jossain suositaan rasvankäyttöä paljaalle iholle, jossain ilman rasvaa vaatteen päältä; molemmat toimivat. Useimmille kursseille vaaditaan pohjaksi jokin terveyden huollon tutkinto, hyvä niin.

Jäsenkorjaus tekniikoilla olisi käyttöä myös virallisessa terveydenhuollossa, joskin nimi pitäisi ehkä brändätä uudelleen. Julkinen terveydenhuolto ei oikestaan tarjoa mitään toimivaa korviketta jäsenkorjaukselle, eli monet toiminnalliset häiriötilat nikamissa ja nivelissä jäävät hoitamatta. Kiropraktiikka, Osteopatia, OMT fysioterapia ja Naprapatia ovat vaihtoehtoja jäsenkorjaukselle. On tapauskohtaista kuka saa mistäkin parhaan avun.

Mielestäni muitakin kuin "puhdas oppisia" jäsenkorjaus-tekniikoita voi käytää,  mutta esim. niskan ja lannerangan kiertomanipulaatiot kuuluvat vain Kiropraktikoille, Naprapaateille ja siihen täsmällisen koulutuksen saaneille. Mielestäni suurin osa manipulaatio-hoitojen kohteista saa saman hyödyn pehmeämmistä tekniikoista kuin "niksautuksista", mutta ne jotka eivät saa, voivat mennä Kiropraktikolle ym. Itse käytän joitakin tekniikoita, joita ei yleisesti ole käytössä, mm. Jouko Holmalta opittuja tekniikoita, kuitenkaan voimakkaita manipulaatioita en suorita.

Jäsenkorjauksen hoitokohteita ovat siis useimmat selkä,-niska,-lihas,-nivel vaivat, jotka eivät vaadi leikkaushoitoa (harva vaatii). Eli tavoitteena on nikamien ja nivelten neutraali asennon palautaminen ja hermoärsytysten vapauttaminen. Jotkut muutkin ongelmat, kuten maha/suolisto vaivat, migreeni, palantunne kurkussa, eturauhas ongelmat ym. saattavat johtua selkärangan hermoärsytyksestä, mutta tämä on vain yksi mahdollisuus, ei tietenkään ensisijainen hoitomuoto. Päänsärkyyn moni saa avun tavallisetakin hieronnasta. Vaikka muutakin väitetään, jäsenkorjaus on siirtynyt polvelta toiselle nimenomaan kokemusperäisen vaikuttavuuensa takia, ei taitavan markkinoinnin tai halun etsiä jotain lääketieten ulkopuolelta. Aina kyse ei ole tuki-ja liikuntaelin ongelmasta, eli muiden sairaustilojen suhteen lääkärin diagnoosi voi olla tarpeen.


( Päivitetty: 15.02.2018 16:41 )

 - Ilkka | Kommentoi



 SI-Nivel Teoria
10.01.2016 17:39 | Ilkka

Viime vuosina netissä on käyty välillä kiivastakin keskustelua "SI-Nivelen dislokaatiosta", yritän selventää syitä "juupas-eipäs" keskusteluun.

SI-Nivel(Sacroiliac Joint) sijaitsee lantiokorissa, selkärangan "jalustana", joka toimii selän iskunvaimentimena. Itse käyttämässäni "Holman menetelmässä" em.nivel on keskeisessä osassa. Puhuisin mielummin lantiokorin suoristamis menetelmästä, kuin si-nivelen paikalleen laitosta, jossa on iso rooli myös lannerangalla, lonkkanivelillä ja lantionseudun lihaksilla. Kyse on siis sittenkin rangan lukoista ja lihaskireyksistä? Ei, kyllä si-nivel voi "jämähtää" virheasentoon ja jäädä sellaiseen pysyvästi, syynä useimmiten kivulias kaatuminen, kuoppaan astuminen ym. Vuosina 2002-2007 kävin useammalla "niksauttajalla" ja jäsenkorjaajalla, Jouko Holman metodi oli ensimmäinen josta sain selkeän avun, lisäksi pääsin hänen oppiinsa. Törmäsin tähän asiaan sattumalta, kun löysin "Tonin selkäsivut"

Mitä haittaa sitten on, jos SI-Nivel ei ole paikoillaan? Joillakin ei mitään, mutta monilla selittämättömiä selkäkipuja, jalkojen "pituus ero", issias-oireita, lukkoja koko rangassa, toiminnallinen skolioosi, virhekuormitusta koko kehon nivelissä ja lihaksissa, epämääräisiä "oireyhtymiä"...lista on pitkä.

SI-Nivel ei voi olla paikoiltaan, muuten kuin erittäin suurienergisen trauman seurauksena, jolloin tarvitaan todennäköisesti tehohoitoa? Sana tarkasti: juuri näin, mutta valtavirtojen lääketiede ei ymmärrä subluksaatioiden merkitystä TULES-sairauksissa, sama pätee rangan lukkoihin ja muihinkin niveliin. Oman arvioni mukaan suoliluu siirtyy suhteessa ristiluuhun 2-3mm ylemmäs, josta se voi vielä palautua takaisin, mutta useimmiten se lukkiutuu lisäksi 1-2mm taaksepäin, jolloin se ei aukea itsellään tai jumppaamalla. Jokainen koulutettu manipulaatio-terapeutti osaa avata tämän? Ei, ihme kyllä. Holman metodi on ainoa tapa korjata lantio? Tuskin, mutta paras ja täsmällisin, johon itse olen törmännyt. Hoidossa on varmasti riskinsä? Mielestäni ei ole, paitsi jos on akuutti tehohoidon tarve, etusivulla olen kertonut perusteita mennä ensin lääkäriin.

Eikö SI-Nivel dislokaatio näy kuvissa? Lantion vinous kyllä näkyy, mutta usein se tulkitaan rakenneviaksi, jota ei voi korjata tai jalkojen erimittaisuudesta johtuvaksi. Jalat ovat vain harvoin oikesti eripituiset! Tutkimus: SI-Nivel manipulaatio ei suorista lantiota? Kaikki menetelmät tai pelkkä si-manipulaatio eivät usein korjaa koko ongelmaa, mutta oikein suoritettu menetelmä korjaa! Eivät kai kaikki saa apua? Muutama prosentti ei saa mainittavaa apua, mutta suurin osa pääsee jopa lähes kokonaan vaivoistaan eroon! SI-Nivel voi olla monta senttiä pois paikoiltaan? Ei voi, mutta lantio voi olla monta senttiä vinossa. Kun alaselkä on pahasti jumissa, molemmat siit pois paikoiltaan ovat molemmat jalat "liian lyhyet", eli pituutta voi tulla lisää? Kyllä!

Jatkuvaa tutkimustyötä tehdään asian hyväksi, asiaa on tutkittu kattavasti? Ei, valitettavasti. Pienempiä tutkimusia ympäri maailmaa löytyy kyllä. Lääkäri osaa diagnosoida vian? Hyvin harva osaa. Väite:SI-manipulaatio on vain normaalia kierto manipulaatiota pienillä teatteritempuilla? "Holman menetelmässä" ei käytetä kiertomanipulaatiota lainkaan, on myös alaselän kiertomanipulaatio tekniikoita, joissa avataan nimenomaan SI. Voiko em. nivel olla jopa yliliikkuva ja silti "paikoiltaan"? Joissain tapauksissa voi, eli kyse ei ole pelkästä liikkuvuudesta.

Käyttämässäni menetelmässä lantiokori on "ohjausyksikkö" myös lannerangan hoitoon, samoin kuin lonkkien "paikoilleen laitto", eli kokonaisuus on tärkeä. Kaikki selkäkivut johtuvat SI-Nivelestä? Eivät kaikki, mutta suurin osa. Muunlaisista manipulaatio-hoidoista ei siis ole hyötyä, jos on "SI-dislokaatio"? Kyllä voi olla, vaikka koko vikaa ei korjattaisikaan, pätevää ranka- ja lihaskäsittelyä löytyy kyllä monesta paikasta. Voiko SI-dislokaatio aiheuttaa välilevynpullistumia? Mielestäni voi. Entä voiko silloin tulla hoitoon? Ainakin oman menetelmäni kohdalla voi, jos ei ole "hälyyttäviä"oireita, kuten pidätysvaikeuksia ym. Alaselän pitkittäisvenytys, joka on osa käyttämääni menetelmää helpottaa yleensä muitakin alaselkäongelmia.

Yksittäisiin osatekijöihin ja joihinkin väitteisiin, jotka eivät ole sanatarkasti tieteellisiä keskittyminen luo "juupas-eipäs" keskustelua.

 


( Päivitetty: 14.12.2017 14:32 )

 - Ilkka | Kommentoi



 Sopiiko VHH-ruokavalio kestävyysurheiluun?
24.10.2017 14:58 | Ilkka

Yleisen "oppirakennelman" mukaan pitkäkestoinen ja kohtuullisen tehokas liikunta (ei siis kevyt kävely tai normaalit pihatyöt) käyttää polttoaineena nimenomaan hiilihydraatteja ja hiilihydraatti vaje uuvuttaa sekä romahduttaa vauhdin, myös omat ja monien muiden kokemukset tukevat tätä! Myös lihaskasvun tavoitteluun pitäisi saada riittävästi hiilareita.

Monet VHH:n kannattajat kuitenkin sanovat, että pienen totuttelun jälkeen keho oppii paremmin käyttämään rasvoja ja proteineja energianlähteenä. VHH:sta myös väitetään olevan hyötyä lähes kaikille! Kaikille eivät gluteini-viljat tai maitotuotteet sovi, vaikka selvää diagnoosia ei olisikaan, tämän ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa hiilarien vähentämistä. Myöskin rasvoihin suhtaudutaan myös virallisella taholla suopeammin kuin ennen.

Nyt kun ensimmäinen maraton on juostu, melko nappiin meni, vaikka 3 tuntia jäi niukasti alittamatta, voin itse kokeilla tälläistä ruokavaliota. Lähiviikojen ohjelmassa ei ole kovin pitkäkestoisia eikä kovatehoisia harjoituksia; kevyttä lenkkiä, puntteihin totuttelua ja joitain lyhyitä pyrähdyksiä.

Nytkin olen vältellyt gluteini-viljoja, mutta entä jos jättää myös kauran ja riisin pois? Rasvojen ja proteinien kulutus kasvaa hieman ja vihannesten muodossa toki tulee hiilihydraatteja, mutta kokonais kalorimäärää luultavasti pienenee, minullahan ei ole tarkoitus pudotaa painoa. Pieni annos quinoaa sillointällöin ja lasi tuoremehua päivässä sallitaan, voita syön, mutta en "kilokaupalla", myös lihajalotseita hyvin säästeliäästi, eli ei mitään ääritulkintoja. Raportoin kokemuksitani myöhemmin...

3.11 : Noin 11vrk lähes viljattomalla, maidottomalla, runsaasti vihanneksia (kypsennettyjä ja tuoreita), hieman normaalia runsaammin rasvaa ja proteineja sisältävää ruokailua takana, melko salliva "dietti", mutta selkeä muutos kuitenkin. Mitä sitten haen tällä? Olen jo lähes päässyt eroon maha/närästys vaivoista välttelemällä gluteini-viljoja (kauraa siis olen syönyt) ja lopettamalla pastan syömisen. Verensokerini on aina laskenut helposti, eli kova nälkä ja puhditon olo tulee helposti, jos en saa ravintoa, myös iltapäivä väsymys iskee helposti.

Miltä sitten on tuntunut? Parina eka päivänä olin vielä nälkäisempi, 2.20h kestävälle pyörälenkille otin varoiksi pari energia-geeliä, tulivat tarpeeseen, kotona olin tosi nälkäinen. "Karppaus-ateria" vei nälän, mutta jätti jotenkin voimattoman olon lihaksiin. Muutaman päivän jälkeen nälkä ei enää vaivannut ja olo oli jotenkin pirteämpi. 12 km juoksulenkki alkoi tosi iloisesti, mutta eka ylämäessä syke oli normaalia korkeampi ja loppua kohden meno jotenkin taantui, lenkin jälkeen kroppa tuntui huutavan hiilareita, söin pienen riisiannoksen ja olo vahvistui. Vaudikas (ei läheskään täysvauhtinen) 5km juoksu kulki iloisesti, mutta syke oli vauhtiin nähden korkeahko. Puntti treeni sujui hyvin, mutta jälkeenpäin hirveä nälkä ja jotenkin puhditon olo tuli taas. Maltillista kokeilua jatketaan vielä, mutta vaikuttaa (ainakin minun kohdallani), että "karppaus" ja urheilu eivät ole hyvä yhdistelmä. 

10.11 Kaurapuuroa aamulla ja riisiannos mukaan lounaaseen, ai että kun sekä lenkki että puntti tuntuu hyvältä! En todellakaan väitä, ettei VHH-ravinto sopisi joillekkin tai joidenkin sairauksien/oireyhtymien hoitoon, mutta tavoitteelinen urheilu tarvitsee jonkinverran hiilihydraatteja! Poikkeus yksilöitä varmasti löytyy, mutta useimmilla (minulla ainakin) hiilari rajoitus tarkoittaa heikompaa suoritusta ja palautumista. Hidas pitkä kestoinenkin lenkki onnistuu rasvojen hyväksi käytöllä, mutta vauhdin lisääminen vaatii hiilihydraattia. 100m kilpailu suoritus ei vaadi paljon polttoainetta, mutta harjoittelu sitä varten vaatii, 400m kisa  "tyhjillä tankeilla" lienee jo alavireinen. Sanoisin, että useimmille sopisi syödä rasvaa ja proteini ruokaa vakiomäärä, mutta kun kuluttaa enemmän lisätään hiilareita ja kun ei kuluta ei tarvita paljon hiilareitakaan.


( Päivitetty: 10.11.2017 12:20 )

 - Ilkka | Kommentoi



 Tieteellisyys ja käytäntö?
10.10.2017 14:44 | Ilkka

Moni luulee, että terveydenhoidossa kaikki toimivat ja turvalliset menetelmät ovat lääkärien ja myös julkisen terveydenhuollon piirissä. Näin ei kuitenkaan ole ja perustelen myös kantani.

Ensinnäkin eri maissa on erilaisia hoitokulttuureja myös lääkehoidon suhteen, miten tiede voi olla erilaista rajan toisella puolen? Kuka määrittää, että juuri meillä on kaikkein paras ja tieteellisin käytäntö? Ainakin käytönnön havaintojen perusteella Suomalaisille lääkäreille ei ole opetettu mm. manipulaatio-hoidoista, ravitsemuksesta, rohdosvalmisteista juuri mitään, korkeintaan varoitellaan "uskomushoidoista". Ymmärrettävästi kynnys ottaa käytöön mitään, mitä ei koulussa ole opetettu on korkea. Koska meilläkin on avarakatseisia lääkäreitä, jotka seuraavat mitä ympärillä tapahtuu, kuuntelevat potilasta ja hankkivat lisää tietoa asioista joista eivät tiedä, kuitenkin tekevät näin. He joutuvat kuitenkin monesti painostuksen kohteeksi mm.kollegoiden ja lääkäriliiton taholta, joten Suomessa ei ole helppo poiketa kaavasta.

On selvää, että lääkkeitä on tutkittu eniten koska suurin osa tutkimuksista on sponsoroituja. Tästä syystä jotkut pitävät lähes kaikkea muuta "näyttöön perustamattomana", kyllähän eri koulukuntien manipulaatio-hoidoista on tehty tutkimuksia, mutta käsittääkseni niitä ei lääkäreille esitellä, eikä monissa maissa heille opeteta. Lääkärit käyttävät siis vain niitä työkaluja, jotka heillä on, mutta ovatko kemiaaliset lääkkeet todella paras ja tieteellisin vaihtoehto joka vaivaan?

Ruotsissa on tehty tutkimus, jossa Naprapatia oli ylivoimaisesti paras hoitomuoto selkäkipujen hoidossa, Suomessa jäsenkorjaus on pärjännyt vertailussa lääkehoitoa ja fysioterapiaa vastaan. Löytyy tutkimuksia, joissa lievään-ja keskivaikeaan masennukseen Psykoterapia on parempi kuin masennuslääkkeet, mutta yleensä kuitenkin määrätään vain lääkkeet, joiden teho ei ole paljon placeboa tehokkaampi ja diagnoosikin perustuu pieneen kyselykaavakeeseen. Usein kroonisenkin selkäkivun syy jää mysteeriksi, mutta lääkkeitä kyllä määrätään myös jatkuvaan käyttöön mielellään. Vaikka kipulääkkeistä olisikin "vankka näyttö", myös haitat, jopa kuolemantapaukset ovat faktaa! Ja kyse on vain oireen hoidosta! Ravitsemustiedettä, edes virallisten suositusten rajoissa, ei juurikaan hyödynnetä Suomessa sairauksien hoidossa (paitsi selkeät allergiat, keliakia ym.) Jotkut lääkärit jopa väittävät, että ruualla ei ole mitään yhteyksiä sairauksiin! 

Kansanparannuksen, erilaisten hieronta-tekniikoiden, manipulaatio-hoitojen suurin tieteellinen ongelma on kuitenkin tutkimusten vähäisyys, käytännön näyttöä löytyy kyllä! Halukkuutta tutkimuksiin varmasti löytyisi, mutta kuka niitä tekisi ja rahoittaisi? Jos "Terveystieteiden dosentti" heittää samaan roskakoriin Naprapatian ja kuhne-kylvyt tai yksisarvis-hoidot ja ravitsemus-hoidot; miten tälläistä voidaan kunnioittaa "asiantuntijana"?

Minunkin mielestäni on epäeettistä tarjota luontaishoitoja ym. lääkehoitojen sijaan mm. syöpään, vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin, kaikkiin eteneviin- ja vakaviin sairauksiin. Mutta lähes kaikkiin tuki-ja liikuntaelin vaivoihin, joihin ei ole ehdotonta leikkaus tai tehohoito tarvetta, voin korkealla moraalilla suositella mm. omia hoitojani. Entä mm. krooninen närästys? Jos menet normaalille lääkärille, saat tod.näk vain lääkkeitä, jos oireet eivät kokonaan häviä, tehdään ehkä mahalaukun tähystys ja jos operoitavaa ei löydy, niin lääkkeillä jatketaan; onko tässä huomioitu viimeisiset tutkimustulokset, että ravinnolla ei olisi merkitystä vaan happosalpaaja on tieteelisin vaihtoehto? ...epäilen. Useimmat pääsevät refluksitaudista eroon ruokavalio muutoksilla, mm. allekirjoittanut.

Vaikka monet vaativat näyttöä todistajalausuntojen sijaan, kaikki virallisen terveydenhuollon käytännöt eivät perustu kiistattomaan näyttöön, ainakaan parhaaseen mahdolliseen hoitoon; mm kipu-,närästyslääkkeet. Kuitenkin "puoskaroinnista" kerrotaan mielellään tarinoita, jotka voivat olla itse keksittyjä teorioita tai ne perustuvat joihinkin harvinaisiin yksittäis tapauksiin tai vahvaan liiotteluun/vähättelyyn.

Jos lääkäri hoitaa potilasta ruokavalio muutoksin, veriarvojen muuttumista voi seurata ihan tieteellisin menetelminkin, samoin verenpainetta. Jos saman tyyppisiä tapauksia on paljon, voidaan puhua myös näytöstä, siis käytännön tiedettä, sama pätee jos tehdään muutoksia lääkitykseen. Jäsenkorjaaja tai vastaava voi tehdä silminnähtäviä ja sormintunettavia muutoksia, jotka tapahtuvat tässä ja nyt. Esim. jalkojen pituuseron suhteen voidaan seuraavalla hoitokerralla katsoa, onko muutos pysynyt, tätä pystyisi tutkimaan myös ulkopuolinen taho.

Kaikkein tärkein asia kuitenkin pitäisi olla parantunut tai huomattavaa apua saanut potilas/asiakas! 

 


( Päivitetty: 11.10.2017 07:08 )

 - Ilkka | Kommentoi


©2018 Ilkka Varis - suntuubi.com